Vihreä kohde: Jos kohteen voi saavuttaa vuorokauden sisällä alle 600 kilogramman hiilidioksidipäästöillä.
Oranssi kohde: Jos kohteeseen kestää matkustaa 24–36 tuntia ja jokainen matkaseurueen jäsen pääsee sinne 500–1000 kilogramman päästöillä.
Punainen kohde: Punaiset kohteet ovat joko kohteita, joihin on pakko lentää pitkiä matkoja, tuottaa yli 1000kg päästöjä tai sitten niihin matkustaminen autolla kestää yli 36 tuntia. Punainen väri ei siis välttämättä suoraan tarkoita sitä, etteikö kohteeseen voisi päästä pienillä päästöillä oikealla kulkuvälineellä ja oikealla matkustajamäärällä.
Matkustettaessa Keski-Eurooppaan (ja Stryniin sekä Åreen) on kuitenkin muistettava, että laivamatkasta aiheutuvat päästöt on laskettu henkilökilometreissä siten, että kyydissä on ainoastaan kuljettaja. Kolmen hengen seurueen on siis lisättävä vielä päästöt laivamatkasta kahdelle matkustajalle (kuskin päästöt on jo laskettu lukuun). Lue tarkemmin karttaan lasketuista laivapäästöistä ja metodologiasta tästä.
Huom. Kaikki kartan luvut on ilmoitettu menopaluuna!
Lue lisää metodologiasta.
Laskimme lentämisestä aiheutuvat päästöt atmosfair.de-palvelussa, joka ottaa kattavasti huomioon mm. eri reiteillä käytetyn kaluston, lentokorkeuden ja matkustajamäärät. Luku on niin sanottu "hiilidioksiekvivalentti", sillä pelkät hiilidioksipäästöt eivät kuvaa lentomatkustamisen päästöjä: esimerkiksi typpiyhdisteet ja pienhiukkaset vaikuttavat paljon. Korkealla ilmakehässä aiheutut päästöt ovat myös haitallisempia kuin alhaalla vastaavat. Päädyimme tähän metodologiaan, jotta saisimme keskenään edes jollain tavalla verrattavia tuloksia. Tulokset poikkeavat siis tämän takia paljon esimeriksi lentoyhtiöiden omista laskureista.
Laskurin tarkempaan metodologiaan voit tutustua täältä: https://www.atmosfair.de/wp-content/uploads/documentation_calculator_en_2008-1.pdf
Kaikkiin kohteisiin ei voi myöskään lentää suoraan, joten esimerkiksi Uuteen Seelantiin lentäminen sisältää kaksi välilaskua. Välilaskut taas tekevät matkustamisesta äärimmäisen vahingollista, sillä koneen nostaminen ilmaan on usein lennon raskain osuus. Tarkastimme reittien yleisimmät välilaskupaikat lentohakukoneista. Muista, että esimerkiksi Chamonix’hin matkustaminen lentäen on laskettu siten, että lento otetaan Geneveen. Tämän jälkeen lukuun ei ole laskettu mukaan junalla, linja-autolla tai autolla tehtyä matkaa Chamonix’n kylään. Luku kertoo, että tuotat todennäköisesti ainakin tämän verran päästöjä matkustaessasi Chamonix’hin lentämällä.
Auton päästöt riippuvat melkoisesti siitä, millaisella kärryllä ollaan liikenteessä. Carbonfootprint.com antaa sinun laskea päästöt juuri sinun autollesi! Me päädyimme kuitenkin valitsemaan kolme vuoden 2012 autoa: Volvo V50:n, Toyota Auris Hybridin ja Honda CRV:n. Etäisyydet tarkastimme Google Mapsista. Jokaiselle autolle laskettu päästö on ajoneuvokohtainen päästö ja oletuksena on, että kyydissä on yksi henkilö. Päästömäärä jakautuu siis autossa matkustajien kesken. Jaa vain luku kahdella, kolmella, neljällä tai viidellä! Valitettavasti päästöjen jakaminen matkustajien kesken ei ole kuitenkaan näin yksinkertaista Helsingin eteläpuolella sijaitsevien kohteiden (sekä Strynin ja Åren) kohdalla. Näihin kohteisiin on laskettava myös laivasta aiheutuvat päästöt auton muille matkustajille. Yksinkertaisimmin tämä tapahtuu siten, että jaat kohteen antaman luvun matkustajien määrällä ja lisäät seuraavat luvut jokaiselle lisämatkustajalle:
Näin saat jokaiselle auton matkustajalle karkean laskelman henkilökohtaisista päästöistä! Tämä metodi ei ole tarkka, mutta antaa jälleen jonkinlaisen käsityksen siitä, paljonko päästöjä syntyy.
Tarkan luvun saat kun vähennät luvusta laivamatkan päästön (60, 295 tai 570) ja jaat erotuksen matkustajien lukumäärällä. Tämän jälkeen lisäät jokaiselle matkustajalle (myös kuskille) laivamatkasta aiheutuneen päästön.
Päästöjen laskeminen junalle oli ehdottomasti hankalinta. Ajattelimme ensin turvautua VTT:n Lipasto-tietokantaan, mutta se ei näyttänyt sähköjunien tuottavan Suomessa lainkaan päästöjä. Suomessa tuotettu energia ei ole kuitenkaan aina täysin päästötöntä, joten päädyimme antamaan junalle päästöarvion 11kg CO2 / 500km. Saimme luvun laskemalla ecopassenger.org-palvelussa matkan Helsinki–Lahti (n. 4kg CO2/100km) ja puolittamalla luvun, jotta se vastaisi jossain määrin Lipaston antamaa määrettä. Lisäsimme vielä ylimääräisen kilon varmuudeksi, sillä energiatuotannon ohessa syntyy todennäköisesti myös muita haitallisia päästöjä hiilidioksidin lisäksi. Junailusta aiheutuvat päästöt voivat todellisuudessa olla kuitenkin pienempiä kuin 11kg CO2/500km, ja junan ottaminen on edelleen ekologisin matkustusmuoto. Junan lisäksi laskimme bussiyhteyden kohteisiin, joihin tiesimme sellaisen olevan olemassa (esimerkiksi Kemijärvi–Pyhä). Tällöin turvauduimme Lipasto-tietokannan lukuun 41g CO2e/hkm. Junamatka on myös laskettu joihinkin pohjoisen kohteisiin siten, että juna otetaan Kolariin, mistä kohteeseen ajetaan loppumatka autolla (esim. Narvik, Lyngen & Tromssa).
Karttaan on laskettu kolme eri laivamatkaa: Helsinki–Tukholma, Helsinki–Travemünde ja Helsinki–Tallinna. Käytimme tämän laskemiseen atmosfair.de-sivuston ”Offset Cruise” -laskuria. Laskuriin syötettyjen tietojen mukaan päivä merellä tuottaa 236 kiloa hiilidioksidia. Tunnissa laiva tuottaa siis 9,83 kiloa, minkä kerroimme matkustusajalla (Tallinna 3h, Tukholma 15h, Travemünde 29h). Menopaluun laskimme luonnollisesti kertomalla edellä mainitut matkustusajat kahdella.